Taloustutkimus teki marraskuussa 2021 kyselytutkimuksen Parkinsonin tautia sairastaville. Se on osa Suomi Hoitaa -valmistutkimuskonseptia, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten potilaspolkuja eri pitkäaikaissairauksien osalta. Siinä selvitetään, kuinka yleisimpiä pitkäaikaissairauksia hoidetaan – miten nopeasti hoitoon päästään ja kuinka hyvin hoitoon sitoudutaan – sekä luodaan ymmärrystä siitä, millaista tietoa ja tukea potilas sekä hänen läheisensä kaipaavat. Lisäksi selvitetään koronapandemian vaikutuksia sairauksien hoitoon.
Kohderyhmänä oli Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt ja läheiset. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen valtakunnallisen online-kuluttajapaneelin sekä Parkinsonliitto ry:n kanavien kautta 12.–17.11.2021 välisenä aikana. Vastaajien määrä oli yhteensä 257.
Ohessa käydään läpi otteita tutkimuksesta Parkinsonin tautiin liittyen. Tutkimuksesta löytyy tietoja myös Parkinsonliiton kotisivuilla www.parkinson.fi.
Potilaspolku ja hoidosta yleisesti
Tutkimuksesta tuli esille, että 37 % vastaajista hakeutui terveydenhuollon palvelujen piiriin 6 kuukauden kuluessa oireiden alkamisesta. 61 % sai diagnoosin 6 kuukauden kuluessa terveydenhuollon pariin hakeutumisen jälkeen. 63 %:lla aloitettiin lääkitys/hoito 6 kuukauden kuluessa diagnoosin saamisen jälkeen.
Sairauden alkuvaiheessa potilasta kiinnostaa eniten tiedot oireista sekä ennusteesta/taudin etenemisestä. Lääkärit, terveysportaalit ja potilasjärjestö ovat merkittävimpiä tietolähteitä. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että luotettavaa, sairauteen liittyvää tietoa oli erittäin tai melko helposti saatavilla.
Sairauden alkuvaihe
Ensimmäinen apu on löytynyt useimmiten lääkärin luota. Ensimmäiset yhteydenotot terveydenhuoltoon ovat olleet pääasiallisesti terveyskeskukseen tai työterveyshoitoon. Diagnoosi on tehty useimmiten julkisella puolella.
Tämänhetkinen tilanne
87 % vastaajista saa tällä hetkellä lääke- tai muuta hoitoa ja on seurannassa. 39 %:lla sairauden vaikeusaste on keskivaikea. Suuri osa vastaajista kokee, että Parkinsonin tauti vaikuttaa toimintakykyyn päivittäin tai lähes päivittäin.
45 %:lle vastaajista on tehty hoitosuunnitelma, 35 % on osallistunut tavoitteiden/hoitosuunnitelman laatimiseen ja 31 %:lle on tehty kuntoutussuunnitelma. Vain vähän yli puolet vastaajista tuntee hoidon tavoitteet erittäin tai melko hyvin.
28 % vastasi, että heille on kerrottu kattavasti eri hoito-/lääkevaihtoehdoista. 68 % vastaajista kokee, että on tullut lääkärin vastaanotolla kohdatuksi ja kuulluksi. 52 % on erittäin tai melko tyytyväinen hoidon kokonaisvaltaisuuteen. Parasta mahdollista hoitoa kokee saaneensa 44 % vastaajista. 40 % kokee, että sairauden hoito on tasa-arvoista Suomessa.
Hoitoon sitoutuminen ja tukitarpeet
Parkinsonin taudin hoitoon sitoudutaan hyvin: 86 % vastaajista ottaa lääkkeet täysin tai lähes määräysten mukaisesti. Sovittuja käyntejä noudatetaan myös hyvin.
Parkinsonin tauti vaikuttaa elämänlaatuun, erityisesti fyysiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. 52 %:lle vastaajista on kerrottu hoitopaikassa potilasjärjestötoiminnasta. Hyvä vuorovaikutus lääkärin kanssa, perheen ja läheisten tuki sekä oma asenne on koettu tärkeiksi asioiksi hoidon onnistumisessa.
Korona-pandemia
Suuri osa vastaajista (85 %) on käynyt sovituissa tapaamisissa koronasta huolimatta. Lähinnä koronapandemia on vaikuttanut siihen, että hoitoaikatauluja on muutettu, tapaamisia on muutettu puhelinkeskusteluiksi ja käyntejä lääkärin luona on harvennettu.
Tästä linkistä aukeaa lyhyt yhteenveto tarkempine lukuineen pdf-tiedostona: Taloustutkimus_Suomi_hoitaa_Parkinson_Raportti
Teksti perustuu otteisiin Taloustutkimus Oy:n tekemästä tutkimusyhteenvedosta. Yhteyshenkilönä toimii Katja Sipponen, katja.sipponen@taloustutkimus.fi
