Anja Terkamo-Moision Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kuolemaa luonnollisena osana elämää. Myös eutanasiaan suhtaudutaan myönteisesti. Eutanasialla tarkoitetaan kuolevan omasta pyynnöstä tapahtuvaa avustamista kuolemaan kärsimysten lopettamiseksi.
Vuosien 2012–2014 aikana kerätty väitöstutkimuksen aineisto koostuu sairaanhoitajien ja kansalaisten näkemyksistä, joita koottiin haastattelemalla ja kyselyjen kautta. Kyselyyn osallistui 1003 sairaanhoitajaa ja 2796 muuta vastaajaa.
Tutkimukseen osallistuneet suhtautuivat eutanasiaan hyväksyvästi. Enemmistö eli 74 prosenttia sairaanhoitajista ja 85 prosenttia muista vastaajista ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian osana suomalaista terveydenhuoltoa. Suurin osa vastanneista katsoi Suomen hyötyvän eutanasian sallivasta laista. Sairaanhoitajat pitivät erittäin tärkeänä oikeuttaan kieltäytyä osallistumasta eutanasiaprosessiin, jos eutanasia laillistetaan.
Kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuvat asenteet ovat yhteydessä toisiinsa
Anja Terkamo-Moision tutkimus osoitti sairaanhoitajien ja muiden suomalaisten suhtautumisen kuolemaan ja eutanasiaan eroavan toisistaan. Sairaanhoitajat pelkäsivät ja välttelivät kuolemaa vähemmän kuin muut. Samoin he uskoivat voimakkaammin kuolemanjälkeisen elämän olemassaoloon kuin kansalaiset yleensä. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan oli kielteisempää kuin muilla. Tähän vaikuttivat työkokemus sekä ammattiin liittyvät eettiset ohjeet.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ihmisen asenne kuolemaan vaikuttaa myös hänen suhtautumiseensa eutanasiaan. Mitä voimakkaammin ihminen pelkää tai pyrkii välttelemään kuolemaa, sitä kielteisempää on myös hänen suhtautumisensa eutanasiaan.
Tätä yhteyttä kuolemaan ja eutanasiaan kohdistuvien asenteiden välillä ei ole havaittu aiemmissa tutkimuksissa. Myös ihmisen uskonnollisuus vaikuttaa hänen asenteisiinsa sekä kuolemaa että eutanasiaa kohtaan.
Tutkimus tarvitsee uutta näkökulmaa
Tutkimuksensa perusteella Moisio-Terkamo suosittelee, että ihmisen suhtautumista eutanasiaan lähestyttäisiin vastaisuudessa uudesta näkökulmasta.
”Perinteisillä tekijöillä kuten ihmisen iällä, sukupuolella, siviilisäädyllä tai koulutustasolla ei tulosten mukaan kyetä selittämään hänen suhtautumistaan eutanasiaan. Asenteita tutkittaessa tulisi tarkastella nykyistä enemmän eutanasiaa pyytävään ihmiseen liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi hänen sairauttaan tai kärsimyksensä luonnetta”, Moisio-Terkamo sanoo.
Terkamo-Moision mukaan tulokset osoittivat ristiriidan sairaanhoitajien myönteisten eutanasia-asenteiden sekä ammattikunnan eettisten ohjeiden välillä, jotka korostavat ihmiselämän suojelua.
”Avoin keskustelu hoitajien eettisten ohjeiden merkityksestä ammattikunnalle onkin tulevaisuudessa erittäin tärkeää. Lisäksi tulisi tarkastella kriittisesti eutanasiakeskustelun taustalla vaikuttavia eettisiä periaatteita”, Terkamo-Moisio sanoo.
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tiedote
Julkaistu 14.9.2016
