Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Työelämän ja sairauden yhteispeli sujuvaksi

Tytti Svetloff1.1.2020

Sairastuminen ei tarkoita aina työelämän päättymistä. On olemassa monia sopeutumis- ja sopeuttamiskeinoja, joista on hyvä olla tietoinen. Arjessa jaksamisen kannalta on tärkeää, että työtä voidaan sopeuttaa sairauden niin vaatiessa, sillä energiaa on jäätävä muuhunkin kuin työhön.

Neuroneuvomo-hanke (2017–2020) tarjoaa valtakunnallista työelämäneuvontaa sekä työelämävalmennusta Varsinais-Suomen alueella. Hankevastaava Pia Saarenpää ja työelämävalmentaja Pirjo-Riitta Kataja ovat asiakkaiden tukena, kun sairaus alkaa vaikuttamaan työntekoon ja työssä jaksamiseen. He tarjoavat ohjausta ja neuvontaa sairastuneen työelämään liittyvissä kysymyksissä Parkinsonliiton, Neuroliiton ja Aivovammaliiton kohderyhmille.

Sairaus ei välttämättä näy työyhteisössä muille, vaan sairastunut voi kokea väsymystä ja uupumista.

– Jos työ sujuu viimeisillä voimilla ja koko loppuaika vuorokaudesta menee toipumiseen, on aika puuttua tilanteeseen. Laadukkaaseen vapaa-aikaan tulee jäädä voimavaroja, sillä se tukee työssä jaksamista, Kataja sanoo.

– Tavallisesti sairastunut huomaa, ettei pärjää töissä entiseen tapaan ja miettii mitä asialle voi tehdä, Saarenpää kertoo.

Sairaudesta kertominen työnantajalle

Sairaudesta on hyvä kertoa työnantajalle, mikäli se vaikuttaa työstä selviytymiseen tai heikentää työturvallisuutta.

– Jos miettii sairastumisen vaikutuksia työelämään ja työkykyyn, niin kannattaa rohkeasti hakea tukea työterveydestä, Saarenpää kertoo.

Sairaudesta johtuva väsymys tai keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen ja lähimuistiin liittyvät muutokset saattavat helposti aiheuttaa väärinkäsityksiä työpaikalla. Niiltä voi välttyä kertomalla avoimesti sairaudesta, ainakin omalle lähiesimiehelle.

– Oma kokemus on se, että työnantajat ovat ymmärtäviä ja joustavia. Erilaisia sopeuttamiskeinoja ja työnteon tapoja on mahdollista löytää. Työnantajan on helpompi tukea työntekijää, jos hän tietää, että muutokset työnteossa johtuvat sairaudesta eikä vaikka välinpitämättömyydestä. Asioista puhuminen yleensä auttaa, Saarenpää painottaa.

Vinkit vastasairastuneelle

Sairastuminen voi olla shokki ja aiheuttaa kriisin. Sairauden hyväksyminen hankaloituu erityisesti silloin, jos se heikentää työkykyä. Kataja muistuttaa, että on tärkeää nähdä itsensä kokonaisuutena.

– Työ on osa ihmisen elämää ja sairastuneen tulisi nähdä itsensä työssään ammattilaisena, koska sillä on vaikutusta identiteettiin. Asenteella on iso merkitys.

– On tärkeää ymmärtää, ettei kenenkään työkyky ole koko ajan sataprosenttinen ja muistaa olla armollinen itselle, Saarenpää lisää.

Sairauteen sopeutuminen on prosessi, johon voi mennä aikaa ja voimavaroja. Ajan myötä uudet oireet voivat laukaista uusia sopeutumistarpeita. Apua saa esimerkiksi sopeutumisvalmennuksesta ja vertaistuesta. Muutokset työkyvyssä saattavat vaatia uudenlaista suhtautumistapaa itseen ja työhön.

Työterveys sairastuneen tukena

Työntekijän on mahdollista pyytää työterveyshuoltoa järjestämään kolmikantaneuvottelu, jossa kokoontuu työterveyslääkäri, työnantaja ja työntekijä.

– Työterveyshuollon edustaja tuo keskusteluun työkyvyn ja työterveysnäkökulman, ja työnantaja ja työntekijä miettivät konkreettisia keinoja työnteon tueksi. Jatkotoimenpiteistä sovitaan yhdessä. Työnantajaa voi edustaa esimerkiksi oma lähiesimies ja työntekijällä on oikeus ottaa tukihenkilö mukaan neuvotteluun, Saarenpää kertoo.

– Työntekijän on hyvä pohtia etukäteen millaiset muutokset helpottaisivat työntekoa. Asiat kannattaa kirjoittaa ylös, jotta muistaa neuvotteluissa sanoa kaiken tärkeäksi kokemansa. Työnantajat miettivät usein kustannuksia, joten on hyvä tietää, että TE-toimistolta on mahdollista hakea työolosuhteiden järjestelytukea työpaikalle tehtäviin muutoksiin. Sitä voi käyttää myös työkaverin palkkaan, jos hänen työaikaansa kuluu neuvomiseen tai avustamiseen, Kataja vinkkaa.

On monia sopeuttamiskeinoja, joilla työnantaja voi tukea sairastuneen työntekoa. Esimerkiksi konkreettiset muutokset työtilaan voivat olla suureksi avuksi: sähköisesti säädettävät kalusteet, esteettömät liikkumistilat sekä valaistuksen ja akustiikan muuttaminen. Työtä voi sujuvoittaa poistamalla häiriötekijöitä sekä selkeyttämällä ja priorisoimalla työtehtäviä. Lisäksi voidaan hyödyntää erilaisia joustoja, kuten liukuvaa työaikaa, osa-aikatyötä tai mahdollisuutta tehdä etätöitä.

Ennakointi apuna työnteossa

– Erilaisia työn sopeuttamiskeinoja mietittäessä on tärkeintä ottaa huomioon oma jaksaminen. Työntekoa voi helpottaa työn suunnittelu ja se, että priorisoi tärkeimmät ja eniten keskittymistä vaativat työtehtävät siihen aikaan päivästä, kun on virkeimmillään, Saarenpää sanoo.

Työtehtävät voi listata kirjallisesti tai kuvien avulla. Erilaisia muistamisen apukeinoja ovat esimerkiksi sähköinen ja paperinen kalenteri, muistivihko, muistilaput ja kännykän muistutukset. Rutiinien luominen on tärkeää, koska ne helpottavat keskittymistä työntekoon ja kuormittavat vähemmän muistia. Paneutuminen yhteen työtehtävään kerrallaan ja työrauhan varmistaminen minimoimalla keskeytykset helpottaa keskittymistä työhön. Sähköpostin voi sulkea, puhelimen laittaa äänettömälle ja työyhteisön kanssa voi sopia tunneista, jolloin ei keskeytetä työkavereita. Tauottaminen tukee työssä jaksamista.

Kun sairaus etenee

Sairauden edetessä voimat eivät välttämättä riitä kokoaikaiseen työhön. Silloin osatyökyvyttömyys- tai työkyvyttömyyseläke ovat hyviä vaihtoehtoja.

– Suomessa ihmiset arvottavat identiteettiä paljon työn kautta. On tärkeä muistaa arvostaa toisiamme muidenkin ominaisuuksien kuin työnteon perusteella, Kataja sanoo.

– Osa-aikatyö on monille toimiva vaihtoehto, mutta ennen kuin vähentää omaehtoisesti työtunteja, kannattaa selvittää mahdollisuus saada osa-aikatyökyvyttömyyseläkettä. Asioiden selvittäminen virallisia teitä pitkin kannattaa, koska sillä tavoin turvaa toimeentulon ja eläkkeen kertymisen. Liikkeelle kannattaa lähteä ottamalla asia esille työterveyshuollossa, Saarenpää huomauttaa.

Osasairauspäiväraha sopii usein hyvin työhön paluuseen sairauslomajakson jälkeen. Se ei ole pysyvä ratkaisu, mutta sen turvin voi kokeilla osa-aikatyötä, jolloin tulot koostuvat osasairauspäivärahasta ja palkasta. Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa 120 päivän ajalta. Osasairauspäivärahaa voi saada sairaslomajakson jälkeen, ja siitä on sovittava työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.

Osatyökyvyttömyyseläke on pysyvämpi ratkaisu.

– Jos sairauden oireet hidastavat ja vaikeuttavat työntekoa, ja työkyky on alentunut vähintään 40 prosenttia, osatyökyvyttömyyseläkkeen saattaa saada, vaikka ei olisi ollut lainkaan sairauslomalla, Saarenpää kertoo.

Työeläkelaitos maksaa osatyökyvyttömyyseläkkeen, ja tulot koostuvat eläkkeestä ja palkasta.

Ammatillinen kuntoutus puolestaan on tukimuoto, jonka tavoitteena on parantaa työhön paluun ja työssä jaksaminen edellytyksiä. Se on tarkoitettu henkilöille, joita sairauden tai vamman takia lähivuosina uhkaa työkyvyttömyys. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää työ- ja koulutuskokeiluja, kuntoutusrahaa, työhön valmennusta tai ammatillista uudelleen koulutusta. Sitä myöntää joko työeläkelaitos tai Kela.

Milloin työkyvyttömyyseläkkeelle?

Työkyvyttömyyseläke voi olla sopiva ratkaisu, jos työajan lyhennyksistä ja työn muokkauksista huolimatta kokee, että työstä palautuminen vie kohtuuttomasti aikaa. Silloin on hyvä keskustella asiasta työterveyshuollon kanssa.

– Sairastumiseen ja sairauden eri vaiheisiin sopeutuminen on oma prosessinsa, samoin työelämästä pois jääminen. Työstä luopuminen on oma prosessinsa, ja on tärkeää olla armollinen itseään kohtaan. Se voi herättää monenlaisia tunteita ja jopa surua, vaikka olisikin terveyden kannalta oikea ratkaisu, Saarenpää miettii.

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen on tiukemmat kriteerit kuin työn eri sopeuttamistoimiin. Myöntämisen edellytyksenä on työkyvyn alentuminen 60 prosentilla, ja monesti edellytetään, että hakija on ollut vähintään 300 päivää sairauslomalla.

Ajoittain Saarenpää ja Kataja saavat yhteydenottoja, joissa eläkkeellä oleva ihminen kokee, että voisi tehdä jonkinlaista osa-aikatyötä. Tämä on täysin mahdollista. Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on ansaintarajat, joiden puitteissa voi tehdä työtä ilman, että se vaikuttaa eläkkeenmaksuun. Mikäli ansaintarajat ylittyvät, työkyvyttömyyseläkkeen voi laittaa lepäämään maksimissaan kahdeksi vuodeksi.

Elämä työelämän jälkeen

Kataja painottaa, että sairaus on ominaisuus, joka täytyy ottaa huomioon, mutta ihminen ei ole yhtä kuin sairautensa, vaan paljon enemmän.

– Työkyvytön ei tarkoita, että olisi kyvytön elämään. Elämän tarkoituksen ja merkityksellisen sisällön voi löytää työelämän ulkopuoleltakin. Vertaistukitoiminta tuo monen sairastuneen elämään tärkeää sisältöä, kuten toimiminen esimerkkinä muille ja esimerkiksi miten sairauden kanssa voi elää tarkoituksellista elämää. Muut työelämän ulkopuoliset tarkoitukset voivat liittyä vaikkapa harrastuksiin, perheeseen, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tai taiteisiin, aina kuitenkin johonkin, minkä ihminen kokee tärkeäksi.


Vinkit työnantajalle työnteon tukemiseen:

  • Työajan joustot (liukuva työaika, etätyö, osa-aikatyö)
  • Työtehtävien selkeyttäminen ja listaaminen vaiheittain
  • Sähköisesti säädettävät kalusteet
  • Esteettömät liikkumistilat
  • Valaistuksen ja akustiikan muuttaminen
  • TE-toimiston työolosuhteiden järjestelytuki työtilan muutoskuluihin/auttavan työkaverin palkkaan

Vinkit sairastuneelle työssä jaksamiseen:

  • Rutiinien luominen
  • Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan
  • Työtehtävien priorisointi
  • Muistin tueksi kalenteri, kännykän muistutukset, muistilaput ja muistivihko
  • Sähköpostin sulkeminen
  • Puhelin äänettömälle
  • Työrauhoitetut tunnit, jolloin ei häiritä työkavereita
  • Riittävä tauottaminen

Ammatillinen kuntoutus

  • Tarkoitettu niille työikäisille, joita sairauden tai muun terveydellisen syyn takia uhkaa lähivuosina työkyvyttömyys tai heikentynyt työ- ja opiskelukyky.
  • Auttaa pysymään työelämässä tai palaamaan takaisin työhön sairaudesta huolimatta, opiskelemaan terveydentilaan sopivaa uutta ammattia tai työllistymään.
  • Ammatillisen kuntoutuksen ajan kuntoutujan toimeentulo turvataan kuntoutustuella, joka on määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
  • Yhdessä kuntoutujan kanssa laaditaan henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma, jonka pohjalta kuntoutus muokataan yksilön tarpeita vastaavaksi. Se voi olla esimerkiksi:
    • työ- tai koulutuskokeilua
    • työhön valmennusta
    • uudelleenkoulutusta
    • elinkeinotukea, jonka kautta saa tukea yrityksen perustamiseen
    • apuvälineitä työhön tai opiskeluun
    • KIILA-kuntoutusta työssä käyville (yksilöllinen ryhmäkuntoutus, joka toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon ja työpaikan kanssa)
  • Ammatilliseen kuntoutukseen hakemiseksi tarvitaan tuore B-lääkärinlausunto.
  • Pitkään työelämässä olleet hakevat ammatillista kuntoutusta omasta työeläkelaitoksestaan.
  • Kela järjestää ammatillista kuntoutusta työttömille, vähän aikaa työelämässä olleille ja opiskelijoille.
  • Lisätietoja antavat oma työterveyshuolto, oma työeläkelaitos ja Kela.

Neuroneuvomo

  • Parkinsonliiton, Neuroliiton ja Aivovammaliiton yhteinen hanke
  • Tarjoaa:
    • Valtakunnallista työelämäneuvontaa ja ohjausta
    • Tukea tilanteisiin, joissa kognitiiviset ongelmat haittaavat työntekoa
    • Työelämävalmennusta näkymättömistä oireista kärsiville Varsinais-Suomessa
  • Valtakunnallinen neuvonta voi liittyä esimerkiksi työnhakuun, osa-aikatyön järjestelyihin, opiskelu-/ työympäristön muutostarpeisiin, apuvälineisiin tai työkykyä tukeviin palveluihin
  • Kaikki palvelut ovat maksuttomia, ja kuka tahansa liikehäiriösairas voi käyttää niitä.
  • Tavoitteena myös lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoisuutta hankkeen kohderyhmän erityistarpeista
  • STEA-rahoitus vuosille 2017–2020

Lue myös