Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Kaksi ponia seisoo vierekkäin.

Tassuja, turpia ja kosteita kuonoja – eläimet apuna kuntoutustyössä

Emmi Nuppula10.12.2021

Eläimen vaikutus ihmiseen on suurempi kuin osaamme ajatella. Siksi eläimiä käytetään apuna kuntoutuksessa. Ne auttavat parantamaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.

Tiedetään, että vuorovaikutus eläinten kanssa lieventää stressiä ja kohottaa mielialaa. Vaikutukset ovat fyysisiä ja psyykkisiä, mutta eläimet voivat auttaa meitä myös sosiaalistumaan sekä tunnistamaan ja säätelemään tunteitamme.
Eläimet kuuntelevat, mutta eivät arvostele. Ne mahdollistavat fyysisen kontaktin ja tekemisen, ja eläinten kanssa syntyy vahvoja tunnekokemuksia ja onnistumisen tunteita. Siksi eläimiä käytetään apuna kuntoutuksessa, jossa ne toimivat yksinkertaisimmillaan ns. jäänrikkojina.

– Joillekin yhteyden muodostaminen terapiassa voi olla toimisto-olosuhteissa haastavaa. Eläinten kanssa sosiaalinen liittyminen tapahtuu yleensä tosi nopeasti, psykoterapeutti Nina Fagerström kertoo.

Fagerströmillä on pitkä kokemus eläinavusteisista menetelmistä terapiatyössä. Eläinten ottaminen työkavereiksi oli luontevaa, sillä Fagerström omistaa Turussa toimivan Metsäkylän ratsastuskeskuksen.

– Tässä yhdistyy eri koulutukseni ja mielenkiinnon kohteet. Meillä on hevosten lisäksi kissoja, koiria, kanoja ja pupuja, mutta terapiatyössä hevonen on mielestäni voimallisin, Fagerström kuvailee.

Metsäkylässä vierailee terapia-asiakkaiden lisäksi silloin tällöin mm. läheisen vanhustentalon asukkaat.

– He saavat kykyjensä mukaan koskettaa ja ottaa vastaan eläinten hellyyttä. Tunnemuistot heräävät ja vaikka vanhus ei välttämättä enää muuten kommunikoi, eläin voi havahduttaa puhumaan, Fagerström kuvailee.

Eläimet terapeutin apuna

Eläinavusteisia terapiamenetelmiä on useita ja eläinten avulla voidaan parantaa kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Eläinten kanssa voidaan puuhastella ja olla aktiivisia, mutta niiden kanssa voidaan myös ihan vain olla ja jutustella niiden läsnäollessa.

– Ensimmäisenä kuulostellaan päivän vointi, mieliala ja vireystila. Sitten voin vaikka kysyä asiakkaalta, onko olemisen vai tekemisen päivä, Fagerström kertoo.
Hän painottaa ratkaisukeskeisyyden merkitystä; asiakkaan tarpeet määrittävät toimintaa ja terapiassa pyritään löytämään ja valjastamaan asiakkaan omat voimavarat käyttöön. Terapeutti havainnoi tarkasti eläimen ja ihmisen vuorovaikutusta.

– Kun asiakas puhuu jotain, hevonen voi yllättäen nostaa pään ylös heinistä ja painaa sen asiakkaan syliin. Se on merkki minulle, että puhuttiin kipeästä asiasta asiakkaan elämässä. Hevonen rauhoittaa asiakkaan ja antaa terapeutille tärkeää informaatiota.

Fagerstöm sanoo, että hän tarvitsee eläintä avuksi työhönsä ja eläin itse kertoo, milloin tai millaista apua se tarjoaa.

– Saan eläimeltä viitettä siitä, mihin minun pitää terapeuttina tarttua.

Mihin eläinten vaikutus perustuu?

Vaikutuksen taustalla olevia syitä ei ole vielä pystytty tyhjentävästi selvittämään.

– Puhutaan peilisoluista. On varmasti joku aisti, joka eläimillä, esimerkiksi hevosella on hienoviritteisempi kuin ihmisellä. Hevosen luonnollisuudesta johtuen sen keho on paljon valmiimpi vastaanottamaan ja kuuntelemaan ihmisen tunnetiloja. Ihminen puolestaan voi oppia itsestään seuraamalla hevosta.

Fagerström korostaa puhuvansa omista kokemuksistaan. Tutkimustieto kuitenkin puhuu sen puolesta, että eläimillä todella on vaikutusta ihmisiin.

– Hermostollisessa yhteydessä on jotain. Tiedetään, että parasympaattinen hermosto aktivoituu samalla tavalla ihmisessä ja muissa nisäkkäissä. Sen avulla voidaan auttaa vaikka ylivireystilasta alas. Hevonen näyttää minulle, kun ihmisellä on hyvä olla, Fagerström selittää.

Hevosen vakautta voidaan siis käyttää ihmisen vakauttamiseen.

– Tunnesäätelyssä hevonen on tavattoman hyvä työkaveri.

Tunteiden sanoittamisessa vaarana on, että siitä tulee vain sanahelinää, jos todellisia tunteitaan ei tiedosta. Siksi tunteiden kokeminen on tärkeää ja siinä eläimet voivat auttaa. Vuorovaikutus vieläpä syventää kokemusta.

– Kun voi esimerkiksi halata ja hengitellä hevosen kanssa samaan rytmiin ja vireystila laskee, niin sitä ei välttämättä pysty kokemaan muualla, Fagerström havainnollistaa.

Paljon toimintaa, mutta selkeät standardit puuttuvat

Eläinavusteisen kuntoutuksen alle lukeutuu useita terapiamuotoja. Kela teetti vuonna 2018 kyselyn, jossa kartoitettiin eläinavusteisten terapiamuotojen käyttöä Suomessa. Suurin osa kyselyyn vastanneista palveluntuottajista oli fysioterapeutteja, mutta mukana oli myös paljon muita ammattilaisia kuten puhe-, toiminta- ja psykoterapeutteja.

Kyselyn perusteella koira ja hevonen olivat yleisimpiä eläinavusteisessa kuntoutuksessa, mutta myös kanojen, lampaiden, kanien, kissojen, porsaiden ja monien muiden eläinten kanssa työskennellään. Eläinavusteisuutta voidaan siis hyödyntää monenlaisessa toiminnassa. Selkeät standardit sen toteutukseen kuitenkin puuttuvat.

– Suomessa ei vielä ole standardoitua eläinavusteista koulutusta. Kelan kuntoutusmuodoista ratsastusterapia on ainoa, johon sellainen on olemassa ja vaadittava koulutus on selkeästi määritelty. Siinä vaaditaan fysioterapeutin tai toimintaterapeutin koulutuksen lisäksi ratsastusterapeutin koulutus, Kelan suunnittelija Eija Haapala kertoo.
Muita eläinavusteisia terapiamuotoja tarjoavilla terapeuteilla voi siis olla monenlaista taustaa.

– Kun puhutaan eläinavusteisesta kuntoutuksesta, on oltava terapeutin tutkinnon lisäksi jokin eläinavusteinen täydennyskoulutus tai muu sopiva tausta. Eläimenkin on pitänyt käydä läpi joku virallinen koulutus, jolla se on pystynyt osoittamaan sopivuutensa kuntoutustyöhön.
Kun yksiselitteiset standardit puuttuvat, toiminnan ja sille asetettujen vaatimusten seuraaminen ei ole yhtä suoraviivaista. Myös eläinten hyvinvointia pitäisi valvoa, sillä terapiatyö voi olla niille rankkaa.

– Kela auditoi ratsastusterapiaa samoin kuin muita Kelan kuntoutusmuotoja. Vastaavasti muun kuin Kelan eläinavusteisen terapian valvontavastuu kuuluu aluehallintovirastoille, Haapala sanoo.

Tarkkoja tilastoja Kelan tai muiden tahojen eläinavusteisesta terapiasta ei ole saatavilla. Kelalla ei ole esimerkiksi tietoa siitä, kuinka paljon liikehäiriö-sairauksia sairastavien kuntoutukseen on kaikkiaan hyödynnetty eläinavusteisuutta. Kelan lisäksi mm. sosiaalitoimi ja terveydenhuoltokin voivat myöntää eläinavusteista kuntoutusta asiakkailleen.

Eläinavusteiseen kuntoutukseen liittyy siis vielä standardoinnin näkökulmasta haasteita ja työ on osittain kehitysvaiheessa. Yhtenä kehitysaskeleena mainittakoon Kelan tilaama, Kuntoutussäätiön hiljattain laatima käsikirja Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio?. Se pyrkii ohjaamaan eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen.

Vapaaehtoisuus tärkeää

Kela hyväksyy, että terapioissa käytetään eläintä ”avustajana”, vaikka eläinavusteiset terapiat eivät sellaisenaan kuulu Kelan palveluvalikoimaan. Jos asiakkaalle on normaalin menettelyn mukaisesti myönnetty esimerkiksi Kelan tukemaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, hän voi halutessaan itse etsiä terapeutin, joka työskentelee eläinten kanssa.

– Asiakkaan pitää vaan muistaa tarkistaa, että hänen valitsemallaan palveluntarjoajalla on sopimus Kelan kanssa, Haapala sanoo.
Eläinavusteisuudessa tulee muistaa vapaaehtoisuus.

– Eläin voi olla terapioissa mukana avustajana, mutta vain jos asiakas sitä toivoo tai siihen suostuu. Myös eläin valitsee, jääkö se tilanteeseen vai ei.
Haapala painottaa, että Kela suhtautuu eläinavusteiseen kuntoutukseen myönteisesti.

– Eläinavusteiset terapiat ovat hyviä terapioita, kun terapeutilla ja eläimellä on tarpeellinen koulutus. Tärkeää on myös, että kaikkien osapuolien eli terapeutin, eläimen ja asiakkaan turvallisuudesta on huolehdittu. Näen, että eläinavusteiset terapiat ja niiden lisääntyvä hyödyntäminen on tulevaisuutta.

Lähteet:
Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/331626/Kuntoutustakehittamassa29_saavutettava.pdf
Kelan kysely eläinavusteisista terapioista https://www.kela.fi/documents/10180/751941/el%C3%A4navusteinen_terapia.pdf/c55d1afe-99e4-4df3-8fda-2b1426d08785

Eläinavusteinen kuntoutus

  • Eläinten avulla voidaan parantaa kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä
  • Eläinavusteinen kuntoutus käsittää eri terapiamuotoja, esim. fysioterapia ja psykoterapia, jossa eläintä tai eläimiä käytetään terapian tukena.
  • Kuntoutus eroaa eläinavusteisesta toiminnasta, jota voi harjoittaa vapaammin. Tällaiseen toimintaan lukeutuu mm. kaverikoiratoiminta, jossa koirat käyvät ilahduttamassa ihmisiä erilaisissa tapahtumissa tai esim. hoivakodeissa.
  • Eläinavusteinen kuntoutus ei ole Suomessa vielä selkeästi tilastoitua ja standardoitua, pl. ratsastusterapia.
  • Mm. Kela, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto voivat myöntää eläinavusteista kuntoutusta asiakkailleen.
  • Tilastotietoja ei ole, paljonko liikehäiriö-sairauksia sairastavien kuntoutukseen on kaikkiaan hyödynnetty eläinavusteisuutta.

Kuva: Emmi Nuppula
Julkaistu Hermolla-lehdessä 4/2021

Lue myös