Ajankohtaista

Välitämme tietoa tutkimuksista, hoidoista ja itsehoitomahdollisuuksista. Vertaistarinoita unohtamatta. Selaa uutisia ja henkilötarinoita.

Muu liikehäiriötutkimus verraten vähäistä

Kari Rissa21.2.2022

Liikehäiriösairauksien tutkimustoiminta kohdistuu tällä hetkellä lähes kokonaan Parkinsonin tautiin. Aivojen rappeutuminen kiinnostaa.

– Muita liikehäiriösairauksia tutkitaan niin Suomessa kuin maailmallakin selvästi vähemmän kuin Parkinsonin tautia, kertoo Suomen Parkinson-säätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Seppo Kaakkola.

Esimerkiksi lukumääräisesti yleisintä liikehäiriösairautta – essentiaalista vapinaa – ei ole viime vuosina Suomessa tutkittu juuri lainkaan.

– Tein haun lääketieteellisten julkaisujen tietokantaan ja etsin millaisia yliopistotason tutkimuksia essentiaalisesta vapinasta on tehty. Tulos jäi kovin laihaksi, sillä löytyi vain yksi laaja tutkimus: Ilkka Rautakorven väitöskirja essentiaalisen vapinan yleisyydestä. Tämä tutkimus on tehty jo 1970-luvulla, Kaakkola toteaa.

Dystoniaa, Huntingtonin tautia, Wilsonin tautia ja Lewyn kappaletautia on tutkittu ylipistoissa jonkin verran, mutta niitäkin vain murto osa siitä, mitä Parkinsonin tautia.

– Lääketehtaat ovat suunnanneet myös lähes kokonaan oman tutkimustoimintansa Parkinsonin tautiin, koska sieltä arvellaan aukenevan parhaat liiketaloudelliset mahdollisuudet.

Säätiö tukee, jos tutkitaan

Parkinson-säätiö on Kaakkolan mukaan valmis tukemaan laajasti kaikkea liikehäiriösairauksiin kohdistuvaa tutkimustoimintaa, ei vain Parkinsonin tautiin liittyviä tutkimuksia.

– Kunhan vain muihin kuin Parkinsonin tautiin liittyviä tutkimuksia ylipäätänsä tehtäisiin, niin voisimme apurahojakin niihin sitten myöntää, Kaakkola lupaa.
Tällä hetkellä Parkinson-säätiö ei voi tukea esimerkiksi essentiaaliseen vapinaan, dystoniaan tai Huntingtonin tautiin liittyviä tutkimuksia, koska niitä ei juurikaan tehdä Suomessa.

– Meillä säätiössä on kyllä selvä halu rahoittaa myös muutakin kuin Parkinsonin tautiin liittyvää tutkimusta. Muiden liikehäiriösairauksien puolella olisi mielestäni varsin paljon tutkittavaa. Kannustan etenkin nuoria tutkijoita suuntaamaan mielenkiintonsa tähän suuntaan, Kaakkola innostaa.

Muutama tutkimus vuodessa

Viime vuosina Suomen Parkinson-säätiö on tukenut muuta kuin Parkinsonin tautia koskevaa liikehäiriötutkimusta yleensä yhdellä tai kahdella apurahalla vuodessa.

Vuonna 2017 myönnettiin Parkinsonliiton kautta erillinen 24 239 euron apuraha dystonian tutkimukseen.

Vuosina 2017 ja 2018 myönnettiin LL (nyk. LT) Rebekka Ortizille 10 000 ja 12 500 euron väitöskirja-apurahat, joilla selvitettiin dystonioiden esiintyvyyttä Suomessa ja niiden vaikutusta työkykyyn. FM Tina Ylönen puolestaan sai 6 800 euron apurahan yleisten liikehäiriösairauksien genetiikan tutkimiseen.

Vuonna 2020 LK Aleksi Kokkonen sai 4 000 euron apurahan servikaalisen dystonian aivoverkostojen tutkintaan.

Vuosina 2018 ja 2021 LT, VTK Jussi Sipilälle myönnettiin 2 000 ja 6 000 euron apurahat Wilsonin taudin ja Huntingtonin taudin epidemiologisen ja kliinisen Suomikuvan tekemiseen.

Teksti ja kuvat: KARI RISSA

Julkaistu hermolla-lehdessä 1/2022

Lue myös