Kipupsykologin puheenvuoro kivun psykologiasta
Itsestä huolehtiminen on taitolaji, jossa hyvä terapeutti voi olla tärkeä apuri.
Itsestä huolehtiminen on taitolaji, jossa hyvä ”terapeutti” voi olla tärkeä apuri. Olen työskennellyt kipupsykologina vuodesta 2006 asti. Ammatilliset juureni ovat tanakasti jo1990-luvun puolivälistä alkaen moniammatillisessa laitos- ja avokuntoutuksessa. Siksi olenkinaina nähnyt myös pitkäaikaisen kivun kantajat moniammatillisen ja yksilöllisesti räätälöidynkuntouttavan hoidon tarvitsijoina. Mutta se minusta, mennään Kivun psykologiaan.
Biopsykososiaalinen kipu
Kipu on biopsykososiaalinen kokonaisuus. Biopsykososiaalisessa mallissa ihmisen terveyttä jasairautta tarkastellaan monitasoisen järjestelmän toimintana: jatkuvassa vuorovaikutuksessa jamuutoksessa keskenään keho, tunteet, motivaatio, ajatukset ja sosiaaliset suhteet muodostavatdynaamisen kokonaisuuden. Kroonisesta kivusta puhuttaessa se tarkoittaa sitä, että jokaisenihmisen kipukokemuksessa on se kuuluisa ”psyyke plus”. Pähkittyäni pitkään asian parissavenyttäisin kivun määritelmää vielä seuraavasti: Pitkäaikainen kipu on täysin yksilöllinen ja bio-psyko-fyysis-sosiaalis-ekonomis-kulttuurinen kokemus.
Yksilöllisessä kipukokemuksessa vaikuttavat ihmisen tausta ja henkilöhistoria, kivun välittömätseuraukset, kivuliaan persoonallisuus, sosiaalinen kenttä ja elämäntilanne sekä tulevaisuuteenliittyvät odotukset. Tästä johtuen kahden kivuliaan ihmisen kipuja ei oikeasti voi verrata: nollastakymppiin -voimakkuusasteikolla luvut 4, 6 ja 8 eivät kipuilevilla ihmisillä tarkoita samaa. Myöskipuun liittyvät psykologiset ja psykososiaaliset tekijät ovat moniulotteisia, mikä selittää hoidon jakuntoutuksen yksilöllisen räätälöinnin tarpeen etenkin vaikeasti kivuliailla ihmisillä.
Kipu ja mieliala
Ahdistus ei ole pitkäaikaisen kivun automaattinen seuralainen. Mutta pitkään kivusta kärsineelläsaattaa olla monenlaisia ahdistusoireita, kuten epämääräistä huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä,tuskaisuutta, paniikkia, levottomuutta, keskittymisvaikeuksia, kipuun liittyviä pakkoajatuksia taivaivaavia mielikuvia.
Ahdistus ilmenee usein myös kehollisina oireina, esim. hikoiluna, suun kuivumisena,päänsärkynä, lihasjännityksenä, sydämen tykytyksenä, hengitysvaikeuksina ja univaikeuksina.Ahdistus on tiiviisti sidoksissa kipukokemukseen: ahdistuksen lisääntyminen vahvistaa koetunkivun voimakkuutta ja siksi myös ahdistuksen hoito ON kivun hoitoa.
Masennuksen esiintyminen kivuliailla vaihtelee tutkimustuloksissa paljon. On syytä huomatakliinisesti diagnosoitavan masennuksen ja masentuneen olotilan/alakulon välinen erokipupotilaita arvioidessa. Jälkimmäinen on yleisempää, ja sitä voidaan varmaan kutsua myöskipu-uupumukseksi. Masennus voi olla reaktio myös kipuun liittyvään terveyden menetykseen,unettomuuteen ja toimintakykyrajoitteisiin tai kivusta aiheutuvaan elämänmuutokseen.
Kognitiiviseen viitekehykseen perustuvien tutkimusten mukaan masennukseen näyttäävaikuttavan se, paljonko kipu rajoittaa toimintaa, sekä missä määrin kivulias tuntee pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseensa. Kivulias, joka kokee toimintakykynsä heikoksi eikä usko omiinkykyihinsä ja/tai jolla ei ole tukea antavia ihmissuhteita, on alttiimpi masentumaan. Koskamasennus heikentää kivuliaan kipuselviytymistä, masennuksen hoito ON kivun hoitoa.
Kipuselviytyminen
Kipuselviytymisessä on tärkeää vaihtaa välillä näkökulmaa kipuun liittyvistä toimintarajoituksistapystyvyyskäsityksiin: Mihin/miten/missä määrin pystyn kivusta huolimatta?
Osa kivuliaista tarvitsee kokemukseni perusteella tutkivaa keskustelua avuksi pärjäämisensä jaselviytymisensä tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Etenkin itseltään hyvin paljon vaativatihmiset ovat alttiita vähättelemään toimintaansa ja kykyjänsä.
Onneksi paljon on tehtävissä: pitkäaikaisessa kipuselviytymisessä korostuukin keinojenmoninaisuus. Sinä lukija voit seuraavasta kivun kantajien listasta katsoa, löytyisikö siitä jotainuutta kokeilemisen arvoista kivun lievittämiseen.
Kipukokemuksen psykologiset ja psykososiaaliset tekijät
1. Kognitiot:
- kuten ajatukset
- tieto
- tulkinnat omasta kivusta
- yleinen usko omaan selviytymiseen
- pystyvyyskäsitykset
2. Tunteet:
kivun pelko
- masennus
- kipuun liittyvä ahdistus
- huoli avuttomuus
- viha ja kiukku
- joskus myös helpotus
- kiitollisuus ja ilo, jos alussa ollut vaikkapa myös pahanlaatuisen kivun taustatekijänmahdollisuus
3. Kipuun liittyvä käyttäytyminen:
- minkälaisia selviytymisstrategioita kivun kantajalla on käytössään
4. Persoonallisuustekijät:
- ei ole olemassa ”kipupersoonallisuutta”, mutta erilaisia kivun kanssa selviytymistä vahvistavia jaheikentäviä persoonallisuuspiirteitä kyllä
5. Kognitiivinen kapasiteetti:
- esim. keskittyminen ja sen ylläpito
- tarkkaavaisuus ja sen jakaminen
- hahmottaminen
- muisti
- ajattelu
- havainnointi
- sanahaku
- oppiminen
- toiminnanohjaus
- ongelmanratkaisu ja päätöksenteko
6. Elämäntilanteen kokonaisuus:
- kuormitustekijätselviytymiskeinot
- ulkoiset voimavaralähteet
- sosiaaliset/taloudelliset ym. sisäiset ja ulkoiset tekijät
7. Vuorovaikutustekijät:
- vuorovaikutustavat ja -mallit
- asema tai tilanne / rooli / asenne esimerkiksi suhteessa läheisiin tai vaikkapa hoitosuhteessa
8. Psyykkinen, työstämätön traumatausta:
- voi herkistää kivulle
- lisäksi kipu voi aktivoida jäsentymätöntä traumaa
Ammattiapua kipuselviytymisen vahvistamiseen
Kipupsykologi puolestaan voi edistää kivuliaan asiakkaansa kanssa ainakin seuraavia asioita,asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti:
Empaattinen validointi, kiputarinan vastaanottaminen = Kuulluksi tuleminen ja jakaminen
Psykoedukaatio = Kipukokemuksen ilmiöiden selittäminen ymmärrettävästi
Fyysisen kunnon ylläpito /parannus ⇔ Motivointi ⇔ Kohdennetut harjoitteet& mikroharjoittelu
- Sairauksien /terveydenhoito ⇒ Rentoutustaitojen harjoittelu
- Vahvistavan /rauhoittavansisäisen puheen harjoittelu ⇒ Uniterveyden vahvistaminen
- Kuulluksi tuleminen jajakaminen ⇒ Tarkkaavaisuuden siirto pois kivusta, sietävämpi läsnäolo kivun kanssa
- Itse-empatian harjoittelu, kohtuullisuus itseäkohtaan ⇒ Jämäkkyys ja itsensä puolustaminen
- Stressinsäätelykyvynparantaminen⇒ Mielihyvää tuottavan ja omiinarvoihin perustuvan toiminnanlisääminen
Teksti: kipupsykologi TerhiRunsio / Medishare OyTurku sekä TYKS, suu- jaleukasairauksien klinikka
Artikkeli julkaistu Parkinson-postia-lehdessä 2/2018
