Parkinsonin taudista on arvioitu tulevan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana 2–3 kertaa yleisempi kuin nyt. Merkittävin syy on väestön ikääntyminen, mutta muutoksia useissa ympäristöriskitekijöissä on myös havaittu. Vain muutamissa tutkimuksissa on tutkittu Parkinsonin taudin ilmaantuvuuden kehitystä pitkällä aikavälillä ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Näin myös Suomessa, jossa taudin ikävakioitu esiintyvyys on pysynyt muuttumattomana.
Ilmaantuvuuden kehitys
Jussi Sipilä ja Valtteri Kaasinen tutkivat Parkinsonin taudin ilmaantuvuuden kehitystä vuosien 1994–2019 välisenä aikana. Tutkimustyössä hyödynnettiin mm. Kelan lääkekorvausrekisteriä ja Tilastokeskusta. Vakiointi tehtiin käyttämällä suoraa ikävakiointia (European Standard Population 2013).
Tutkimusvuosina kaikkiaan 39 766 yli 30-vuotiaalle henkilölle myönnettiin parkinsonlääkityksen korvattavuus. Vakioimaton ilmaantuvuus lisääntyi sekä miehissä että naisissa ja diagnoosi-ikä nousi. Ikävakioitu yleinen ilmaantuvuus taas ei muuttunut.
Parkinsonin taudin ikävakioitu ilmaantuvuus on siis pysynyt Suomessa tasaisena tutkitun 26 vuoden aikana. Se mukailee raportoitua tasaista ikävakioitua esiintyvyyttä vuosina 1990–2016. Näyttää siis siltä, että Parkinsonin taudin yleisyys Suomessa mukailee muutoksia väestön ikärakenteessa ilman selviä muista syistä kuten käytökseen liittyvistä tai ympäristötekijöistä johtuvia lisävaikutuksia.
Suomen kaupungistuminen jatkui tutkimusajankohtana, kun taas päivittäinen tupakointi väheni selvästi etenkin miehillä. Näillä kahdella tekijällä pitäisi aiempien tietojen valossa olla keskenään vastakkaiset vaikutukset Parkinsonin taudin ilmaantuvuuteen ja ne voivat siksi peittää toisensa.
Väestökohtaisia eroja
Ympäristöriskitekijöissä on vaihtelua eri maissa ja tutkimuksissa onkin raportoitu sekä tasaista, lisääntyvää että pienentyvää Parkinsonin taudin ilmaantuvuutta eri alueilta. Tämä saattaa viitata väestökohtaiseen kehitykseen Parkinsonin taudin esiintyvyyden muutoksessa maailmanlaajuisesti. Tarvitaan siis vertailukelpoisin menetelmin tehtäviä useita väestöryhmiä ja kansoja kattavia epidemiologisia tutkimuksia.
Tiivistäen:
Esiintyvyydellä tarkoitetaan tautitapausten määrää väestössä tiettynä ajanjaksona tai ajankohtana.
Ilmaantuvuudella tarkoitetaan väestössä todettujen uusien tautitapausten määrää tiettynä ajanjaksona.
Kun verrataan erilaisia väestöjä, joiden ikärakenteet poikkeavat toisistaan, apuna voidaan käyttää ikävakiointia. Se osoittaa, millainen vertailtava ilmiö (tässä tapauksessa Parkinsonin tauti) olisi, jos vertailtavien väestöjen ikärakenteet olisivat samanlaiset.
Toisin sanoen: Parkinsonin taudin ilmaantuvuus ei ole yli 25 vuoteen muuttunut, mutta tauti yleistyy Suomessa siksi, että väestö ikääntyy ja nuorempien osuus väestössä pienenee. Parkinsonin taudin taustalla on ikätekijän lisäksi myös erilaisia ympäristöön liittyviä riskitekijöitä. Se on esim. yleisempää maaseudulla, jossa käytetään enemmän kasvinsuojeluaineita.
Julkaistu hermolla-lehdessä 1/2021
