Puheterapia on kuntoutusmuoto, jolla haetaan ratkaisuja puheen ja nielemisen haasteisiin. Puheterapian keinoin voidaan vähentää oireista aiheutuvaa haittaa ja ylläpitää toimintakykyä.
Puheterapia sopii liikehäiriödiagnoosista riippumatta kaikille, joilla on haasteita puhumisessa tai ruokailutilanteissa, puheterapeutti Jenita Mattsson Turun Puheklinikalta kertoo.
Puheterapialla haetaan apua mm. puheen puuroutumiseen, puheen nopeuteen, äänenvoimakkuuden heikkenemiseen tai muuhun kommunikoinnin vaikeuteen. Tavallisia ovat myös nielemiseen liittyvät ongelmat kuten ruuan tai juoman kulkeutuminen väärään kurkkuun, mikä ilmenee yskimisenä ruokailutilanteissa tai välittömästi sen jälkeen.
Puheterapiaan on hyvä hakeutua, jos huomaa oman tai läheisen puheessa epäselvyyttä, äänen hiljentymistä tai esimerkiksi ruokailun hidastumista.
Puheklinikalla tiedetään kokemuksesta, että puheäänen hiljentyminen on hyvin yleinen oire.
– Tyypillinen kommentti ensimmäisellä vastaanottokäynnillä on, että puolison kuulo on heikentynyt kun hän ei saa puheesta aina selvää. Monen sairastuneen puoliso on käynyt jopa kuulontutkimuksessa, vaikka todellisuudessa liikehäiriösairaudesta johtuen sairastuneen äänenvoimakkuus on hiljentynyt, puheterapeutti Annemari Hongell sanoo.
Se, ettei sairastunut itse havaitse äänessä tapahtunutta muutosta, johtuu palautejärjestelmän heikentymisestä. Sairastunut kuulee oman äänensä kuten ennen, eikä siksi huomaa äänensä hiljentyneen.
Kuntoutusote on kokonaisvaltainen
Puheterapian tavoitteena on ylläpitää tai kohentaa toimintakykyä. Puheterapialla voidaan parantaa esimerkiksi puheen selkeyttä, puhehengitystä, äänenvoimakkuutta ja nielemisen turvallisuutta.
– Kurkunpään rentouttamisen tukena sekä ääneen laadun ja hengitystuen kohentamisessa voidaan hyödyntää resonaattoriputkiharjoittelua. Puhetta selkeyttävänä tukikeinona voidaan ohjata erilaisia puheen hidastamisen tekniikoita, Hongell mainitsee esimerkkejä.
Oireista aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää pureutumalla niiden taustalla oleviin syihin ja hakemalla sitä kautta sopivia tukikeinoja.
– Tutkitaan esimerkiksi, miksi vettä juodessa yskittää ja etsitään sellainen pään asento nielaistaessa, joka vähentää riskiä veden kulkeutumiselle ”väärään kurkkuun”, Hongell kuvailee.
Puheterapiassa kuntoutusote on kokonaisvaltainen. Se tarkoittaa, että kuntoutus sisältää harjoittelun lisäksi tiedonantoa, ohjausta ja tukea yksilöllisesti tarpeen mukaan. Puheklinikan puheterapeutit suosittelevatkin hyödyntämään tilaisuudet, joissa on mahdollista oppia sairaudesta.
– Jo diagnoosin saadessa olisi hyvä hakeutua ensitietopäiville ja sopeutumista tukeville kursseille, joista sairastuneet ja läheiset saavat tietoa sairaudesta.
Ajoissa liikkeellä
Puheeseen tai nielemiseen liittyvistä muutoksista on hyvä mainita lääkärille jo varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmiin päästään pureutumaan ajoissa.
– Nykyään lääkärit osaavat ohjata eri liikehäiriö-sairauksia sairastavia aiempaa paremmin puheterapiaan, puheterapeutit kiittelevät.
Toisinaan vastaanotolle tulee kuitenkin asiakkaita, jotka olisivat hyötyneet puheterapian aloittamisesta aiemmin.
– Mikäli sairaus on pitkälle edennyt ja kognitio alentunut, harjoituksiin motivoituminen ja harjoitusten omatoiminen tekeminen kotona saattavat olla edistymisen esteenä. Sairastunut ja hänen läheisensä voivat kuitenkin hyötyä ohjauksellisesta terapiasta, jossa puheterapeutin kanssa yhdessä mietitään keinoja arjen ongelmakohtien tueksi, Mattsson tarkentaa.
Asiakkaan tarpeet määrittelevät kuntoutuksen sisällön
Puheterapian sisältö suunnitellaan aina asiakaskohtaisesti. Puheklinikan puheterapeutit käyttävät kuntoutuksessa muun muassa SPEAK OUT!® ja LSVT eli Lee Silverman Voice Treatment -kuntoutusmenetelmiä. Puheterapiamenetelmät perustuvat puhumiseen liittyvien automaattisten toimintojen tietoiseksi ja tahdonalaiseksi tekemiseen.
– Puhe on voimakkaasti automatisoitunutta sekä äänen voimakkuuden että puheliikkeiden osalta ja ennen sairastumista ei ole tarvinnut erikseen miettiä miten puhuu, Hongell sanoo.
Kuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat tarpeen ja tavoitteen mukaan. Kuntoutusjaksot ovat usein intensiivisiä, esimerkiksi 2-3 tapaamista viikossa kuukauden ajan, jonka jälkeen voidaan tavata harvemmin seurannan, kertauksen ja ohjauksen merkeissä. Puheterapia voidaan myös järjestää osin tai kokonaan etäkuntouksena. Tällöin puheterapiassa kulkeminen helpottuu.
– Etenevissä sairauksissa on suositeltavaa, että puheterapeutti kulkee rinnalla sairauden eri vaiheissa, koska oireisto ja tuen tarve muuttuu. Sairauden edetessä asiakas saattaa hyötyä esimerkiksi kommunikaation apuvälineistä tai nielemisen tukikeinojen ohjauksesta, Hongell kertoo.
Tavoitteena on, että kuntoutuksessa opitut harjoitukset siirtyvät osaksi arkea. Se vaatii motivaatiota kuntoutujalta itseltään.
– Kriteerinä harjoittelulle on, että kuntoutuja pystyy toimimaan annetun ohjeen tai mallin mukaan. Jos toiminnanohjauksessa tai aloitekyvyssä on heikkoutta, omaisen rooli harjoituskaverina korostuu, Mattsson sanoo.
Omaiset pyritäänkin ottamaan mukaan puheterapiaan jo alkuvaiheessa, koska omaisten aktiivinen osallistuminen tukee kuntoutuksen tuloksellisuutta.
Miten puheterapiaan pääsee?
Jos huomaat muutoksia puheessa tai nielemisessä, juttele oman lääkärisi kanssa. Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa lähetteen, jolloin maksajana voi olla esimerkiksi oma hoitotaho tai vakuutusyhtiö. Puheterapiaan pääsee myös itse kustantaen. Alle 65-vuotiaiden on myös mahdollista hakea puheterapiaa Kelan vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Voit pyytää apuja sopivan puheterapeutin löytämiseen hoitotaholtasi tai etsiä sellaista Puheterapeuttiliiton sivuilta
www.puheterapeuttiliitto.fi
Kuva: Emmi Nuppula
Kuvassa: Puheterapeutit Jenita Mattsson (vas.) ja Annemari Hongell työskentelevät Turun Puheklinikalla. Heillä on kokemusta liikehäiriösairauksien aiheuttamista puheen ja nielemisen haasteista ja niiden kuntouttamisesta.
Julkaistu hermolla-lehdessä 2/2022
