Kajoamaton aivostimulaatio voi tulevaisuudessa tarjota uuden, ei-invasiivisen hoitovaihtoehdon servikaalista dystoniaa sairastaville, joilla perinteiset hoidot eivät tehoa riittävästi.
Turun yliopiston tutkijat ovat hyödyntäneet uutta lähestymistapaa servikaalisen dystonian tutkimuksessa, joka saattaa tarjota uusia hoitomahdollisuuksia. Tutkimuksessa käytettiin kajoamatonta aivostimulaatiota tuntoaivokuorella, jonka on aikaisemmin tunnistettu olevan keskeinen kohta aivoissa servikaalisen dystonian oireiden taustalla.
– Aiemmassa tutkimuksessa tunnistettiin servikaalisen dystonian taustalla oleva aivoverkosto hyödyntämällä aivovaurioita ja niiden aiheuttamia servikaalisen dystonian oireita. Verkoston yhdeksi keskeiseksi alueeksi tunnistettiin tuntoaivokuori, johon tutkimuksessamme nyt kohdennettiin kajoamatonta aivostimulaatiota. Tutkimus on ensimmäinen, jossa stimulaatio kohdennettiin vauriokartoituksella tunnistetun verkoston perusteella, kertoo väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti Aleksi Kokkonen.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2019–2023, ja siihen osallistui 13 servikaalista dystoniaa sairastavaa ja 14 tervettä henkilöä. He saivat sekä varsinaisen stimulaation että lumestimulaation, jonka pohjalta stimulaation vaikutusta pystyttiin arvioimaan. Stimulaation vaikutusta aivojen sokeriaineenvaihduntaan mitattiin PET-kuvauksella.
Keskeinen tutkimuskysymys oli, miten stimulaation vaikutus eroaa servikaalisessa dystoniaa sairastavilla ja terveillä verrokeilla.
– Dystonia-potilaiden aivot reagoivat stimulaatioon selvästi eri tavalla, ja vaikutuksia nähtiin myös aivojen syvissä osissa, kuten aivorungossa.
– Käytetyn stimulaation olisi tarkoitus vähentää aivojen aineenvaihduntaa paikallisesti, mutta servikaalista dystoniaa sairastavilla tapahtui juuri päinvastoin, ja sokeriaineenvaihdunta nousi merkittävästi. Tämä osoittaa ja tukee ajatusta siitä, että servikaalista dystoniaa sairastavilla aivoverkosto toimii poikkeavalla tavalla, Kokkonen sanoo.
Uusia tutkimuksia maailmalla
Tutkijat uskovat, että tämä menetelmä voi tulevaisuudessa tarjota vähemmän invasiivisen hoitovaihtoehdon, joka vaikuttaa suoraan aivojen verkostoihin ja siten oireiden syntyyn. Seuraava askel on tutkia vaikuttaako useampi stimulaatiokerta myös dystonian oireisiin.
– Tulokset osoittavat, että tunnistetun aivoverkoston muokkaaminen kajoamattomalla aivostimulaatiolla on mahdollista. Luonnollisesti tutkimusmaailmassa tähdätään uusien hoitomuotojen kehittämiseen, mutta vaatii vielä paljon tutkimusta ennen kuin nähdään, voisiko tästä olla uudeksi hoitomuodoksi servikaalisessa dystoniassa.
– Yksittäisellä stimulaatiolla ei uskottukaan olevan vaikutusta kliinisiin oireisiin, jonka takia niitä ei tutkimuksessa seurattu. Seuraava tutkimuskysymys onkin, voidaanko pidemmillä hoitojaksoilla saavuttaa muutoksia aivotasolla, jotka vaikuttavat servikaalisen dystonian motorisiin oireisiin. Maailmalla tästä on jo tutkimuksia käynnissä, Aleksi Kokkonen kertoo.
Artikkeli on julkaistu Hermolla-lehdessä 4/2025
