Hakutulokset haulle: Parkinson-p��iv��

Skotlantilainen hiiri ja suomalainen potilas paljastivat aikaisen Parkinsonin taudin taustalla piilevän geenivirheen

Skotlantilaisen hiiren ja suomalaisen potilaan väliltä löytyi yllättävä molekyylitason linkki, joka johdatti tutkijat Parkinsonin tautiin liittyvän geenivirheen jäljille. Tulokset saattavat avata uusia mahdollisuuksia hoitomenetelmien kehittämiselle. Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen…

Väitös: Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on suolistossaan selkeitä mikrobiston muutoksia

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suoliston ja suun mikrobit voisivat tarjota uusia näkemyksiä Parkinsonin taudin syntyyn liittyen, etenkin kun niiden on jo pidempään arveltu vaikuttavan tautiprosessiin. Ihmiskehon mikrobiasukkaat on…

Lääkityksen oikea-aikaisuus auttaa tasaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä parkinsonpotilailla

Tehokkain Parkinsonin taudin oireita lievittävä lääke on aminohappo levodopa. Kyseisessä lääkityksessä oikea-aikaisuus on tärkeää tasaiset väliajat ja ruokailujen ajankohdat huomioiden. Käytännössä jokainen parkinsonpotilas käyttää jossain vaiheessa sairauttaan levodopaa. Koska levodopan…

Uusia löydöksiä Parkinsonin tautiriskin taustalla

Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöstutkimuksessa tunnistettiin useita uusia mutaatioita ja geenejä, jotka voivat olla yhteydessä Parkinsonin taudin riskiin. Lisäksi kahden geenin (GBA ja TTN) mutaatioiden yhteisvaikutuksella havaittiin yhteys lisääntyneeseen sairastumisriskiin. Parkinsonin…

Nu kan man behandla båda händerna med riktat ultraljud

Nu är det möjligt för personer med essentiell tremor att få båda händerna behandlade med riktat ultraljud. Riktat ultraljud används också för darrningar i handen som orsakas av Parkinsons sjukdom….

Parkinsonin taudin ikävakioidussa ilmaantuvuudessa Suomessa ei muutosta yli 25 vuoteen

Parkinsonin taudista on arvioitu tulevan seuraavan kahden vuosikymmenen aikana 2–3 kertaa yleisempi kuin nyt. Merkittävin syy on väestön ikääntyminen, mutta muutoksia useissa ympäristöriskitekijöissä on myös havaittu. Vain muutamissa tutkimuksissa on…

Väitös: Aivojen tyvitumakkeiden tutkiminen lisää ymmärrystä liikehäiriösairauksista

LL Emma Honkanen tutki väitöskirjassaan tyvitumakkeiden toimintaa neurologisiin liikehäiriösairauksiin lukeutuvissa parkinsonismissa ja dystoniassa aivojen SPECT- ja PET-kuvantamisella sekä hyödyntämällä syväaivostimulaatiohoitoa. Parkinsonismi ja dystonia on yhdistetty aivojen liikekeskuksen eli tyvitumakkeiden toimintahäiriöihin….

Ratkaiseeko geenitutkimus liikehäiriösairaudet?

Joidenkin liikehäiriösairauksien tiedetään johtuvan yhdestä geenivirheestä, joidenkin taustalla tiedetään olevan useita altistavia geenitekijöitä. Geenitutkimus lisää ymmärrystä sairauksista ja saattaa näin avata uusia mahdollisuuksia liikehäiriösairauksien hoitoon. Perintötekijät eli geenit vaikuttavat terveyteemme:…

Yhteistyö-Tietopäivä Kankaanpäässä 24.10. klo 10–15.30

Tervetuloa Neuroliiton ja Liikehäiriösairauksien liiton järjestämään Yhteistyö-Tietopäivään Kankaanpäähän 24.10.2026! Tietopäivä on tarkoitettu henkilöille, jotka sairastavat MS-tautia, neurologista harvinaissairautta, essentiaalista vapinaa, Parkinsonin tautia tai muuta liikehäiriösairautta sekä heidän läheisilleen. Päivän aikana…

Impulssikontrollin häiriöt dystoniassa ja Parkinsonin taudissa

Impulssikontrollin häiriöiden tiedetään olevan tavallisia Parkinsonin taudissa. Niitä esiintyy myös muussa väestössä, eikä niiden osuutta aivosairauksiin yleisesti liittyvänä neuropsykiatrisena oireena ole aiemmin tutkittu. Turun yliopistossa selvitettiin, lisääkö dystonia riskiä impulssikontrollin…